Miten varmistetaan vapaat ja oikeudenmukaiset EU-vaalit?
Vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit ovat demokraattisen prosessin ydin. Äänestäjien olisi voitava tehdä valintansa ilman häirintää ja manipulointia. Siksi EU-maat ja EU:n toimielimet torjuvat useilla eri toimilla pahantahtoista häirintää, disinformaatiota, kyberhyökkäyksiä ja tietoturvaloukkauksia EU-vaalien aikana.
Kansalliset vaaliviranomaiset varmistavat, että EU-vaalit ovat oikeudenmukaiset ja vapaat ja ettei niihin kohdistu häirintää ja manipulointia. He tekevät tämän EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja EU:n toimielinten tuella.
Vaalit suojataan mahdollisilta tietojen manipulointiyrityksiltä, kyberhyökkäyksiltä, tietoturvaloukkauksilta ja hybridiuhkilta.
Kansalaiset äänestävät EU-vaaleissa eri lailla, sillä äänestystavat vaihtelevat EU-maasta toiseen. Joissakin maissa äänestetään äänestyslipuilla, kun taas toisissa maissa voi äänestää sähköisesti tai verkossa.
Ääntenlaskenta tarkistetaan kahteen kertaan riippumatta siitä, miten ääni on annettu. Tätä varten on olemassa vakiintuneet tarkistusrutiinit. Käytössä on myös kansallisia järjestelmiä, joiden avulla ilmoitetaan, tarkistetaan ja korjataan mahdolliset tekniset virheet. Kaikissa vaaleissahan voi esiintyä pieniä sääntöjenvastaisuuksia ja tapahtua inhimillisiä virheitä.
Euroopan unionin vaaliyhteistyöverkosto kokoaa yhteen jäsenmaiden vaaliviranomaiset. Täältä löydät maasi viranomaiset, joiden vastuulla on varmistaa vaalien rehellisyys: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari, Viro.
- Jaa Facebookissa - Kenen vastuulla on varmistaa, että EU-vaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset?
- Jaa Twitterissä - Kenen vastuulla on varmistaa, että EU-vaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset?
- Jaa LinkedInissä - Kenen vastuulla on varmistaa, että EU-vaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset?
- Jaa WhatsAppissa - Kenen vastuulla on varmistaa, että EU-vaalit ovat vapaat ja oikeudenmukaiset?
Kunkin EU-maan vastuulla on varmistaa EU-vaalien kyberturvallisuus. Tämä tarkoittaa, että vaaleihin liittyvät verkot ja tietojärjestelmät – sekä niiden käyttäjät – suojataan kyberuhkilta, jotka voisivat vaikuttaa niihin kielteisesti ja häiritä vaaliprosessia ja äänestäjiä. Tässä voisi olla kyse esimerkiksi hakkeroinnista tai kyberhyökkäyksistä. EU-maat valmistautuvat yhdessä ennen EU-vaaleja mahdollisiin kyberuhkiin. Niitä tukevat tässä EU:n toimielimet, elimet ja virastot, kuten EU:n kyberturvallisuusvirasto tai EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmien verkosto.
Turvallisten vaalien järjestäminen tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä. Näitä tietoja ovat esimerkiksi äänestäjän nimi, osoite, syntymäaika tai henkilötunnus.
Kansalliset vaaliviranomaiset varmistavat EU:n ja kansallisilla säännöillä tietosuojan korkean tason EU-vaalien aikana. Henkilötiedot suojataan, jotta niitä ei voi käsitellä luvattomasti tai laittomasti eikä vahingossa hävittää.
Disinformaatio on sisältöä, jota manipuloidaan ja levitetään tahallaan. Tarkoituksena on pettää ja huijata yleisöä, jotta saavutetaan tietyt strategiset, poliittiset tai taloudelliset tavoitteet. Disinformaatiolla voidaan esimerkiksi heikentää luottamusta demokraattisiin instituutioihin, prosesseihin tai vaaleihin tai vaikuttaa vaalituloksiin.
Disinformaatio ei välttämättä ole täysin väärennettyä tai keksittyä. Manipulointia voi olla monenlaista. Tietoa ja sisältöä esitetään usein asiayhteydestään irrotettuna. Otsikko tai valokuva voi olla harhaanjohtava, tai todellinen sisältö voidaan esittää joksikin, jota se ei ole.
Disinformaatio voi olla uhka yhteiskunnalle, koska se voi heikentää demokratiaa, vääristää demokraattista keskustelua, polarisoida yhteiskuntaa ja vaikeuttaa kansalaisten mahdollisuuksia tehdä demokraattisia valintoja ilman häirintää ja manipulointia.
Pysähdy ja mieti ennen kuin jaat! Disinformaatiota levittävät etenkin ihmiset, jotka klikkaavat liian nopeasti jaa- tai tykkään-nappia. He eivät ehkä ole edes lukeneet juttua, jota ovat jakamassa.
Ihmiset saadaan usein jakamaan disinformaatiota yhdellä seuraavista tekniikoista:
- se aiheuttaa voimakkaita tunteita, kuten vihaa, tyrmistystä, pelkoa tai ahneutta
- se on hyvin polarisoivaa
- se vaikuttaa ”liian hyvältä tai liian huonolta ollakseen totta”.
Lue tietokooste ”Tunnista valeuutiset”.
EU:n toimielimet, kansalaisyhteiskunta ja muut tahot pyrkivät torjumaan disinformaatiota monin tavoin. Lue lisää täältä
- Euroopan parlamentin sivusto disinformaatiosta
- Euroopan komission sivusto disinformaatiosta
- Euroopan ulkosuhdehallinnon sivusto disinformaatiosta
- East Stratcom -työryhmän sivusto EUvsDisinfo
- Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) kokoaa yhteen faktantarkistajia, medialukutaidon asiantuntijoita ja akateemisia tutkijoita analysoimaan ja torjumaan disinformaatiota. EDMO:lla on keskus jokaisessa EU-maassa
- Luettelo kansallisista faktantarkistajista: European Fact-Checking Standards Network (EFCSN)